Kirjailijamuseon kokoelmien digitointihanke käynnistyi syksyllä 2015 Pentti Haanpään seuran, Siikalatvan kunnan kulttuuritoimen ja Oulun kaupunginkirjaston yhteistyönä. Kesäkuussa 2016 hanke hyväksyttiin Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan. Hanke valmistui keväällä 2018 ja sen tulokset julkistettiin heinäkuussa 2018 Piippolan kotiseutupäivillä. Hankkeen esittely 3.-4.7.2018
Hankkeen työryhmä
Maija Saraste, pj
Seija Hankonen, Pentti Haanpään seura
Janne Karjalainen, hanketyöntekijä
Jaana Märsynaho, Oulun kaupunginkirjasto
Kari Sallamaa, hanketyöntekijä
Antti Tarumaa, hanketyöntekijä
Riitta Tranberg, Siikalatvan kirjasto
Asiantuntija-apua hankkeen toteuttamisessa on saatu mm. toimituspäällikkö Sakari Katajamäeltä Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta, kirjallisuudentutkija Jussi Ojajärveltä Oulun yliopistosta, kulttuurisihteeri Taina Jordanilta Siikalatvan kunnasta, maakuntamuseotutkija Riina Kohoselta Museo- ja tiedekeskus Luupista sekä Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskuksen henkilökunnalta. Kiitokset hankkeen onnistumisesta kuuluvat myös Katja Hyväriselle, Vesa Karoselle, Jouni Pääkkölälle, Matti Salmiselle, Matti Sarmelalle ja Heli Viirteelle sekä monille muille hanketta eri tavoin tukeneille. Ilman jo edesmenneen Haanpää-tuntijan Esko Viirteen perusteellista työtä käsikirjoitusten järjestämiseksi tätä hanketta olisi ollut hyvin vaikea toteuttaa.
Museon kotisivujen toteutus
Museon kotisivujen sisällön suunnittelusta vastaa digitointihankkeen työryhmä ja sivujen toteutuksesta tradenomi Janne Karjalainen, joka teki sivut opinnäytetyönä Oulun ammattikorkeakoulussa syksyllä 2017. Janne Karjalainen on myös ottanut pääosan sivuston kuvista. Sivujen ylläpidosta vastaa Pentti Haanpään seura.
Muistivihkojen, käsikirjoitusten ja päiväkirjojen digitointi
Museon kokoelmien arvokkain osa koostuu kirjailijan muistivihkoista ja käsikirjoituksista. Tämän aineiston säilyvyyden turvaamisesta tuli hankkeen keskeisin tehtävä. Digitaalisten kopioiden tekemiseen ja julkaisemiseen verkossa saatiin lupa Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Digitointi tehtiin Mikkelissä sijaitsevassa Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskuksessa, jonne aineisto vietiin helmikuussa 2017. Samalla tilattiin aineistolle happovapaasta kartongista tehdyt säilytyskotelot. Aineisto toimitettiin takaisin Piippolaan heinäkuussa 2017.
Jotta digitaalisen kokoelman käytettävyys olisi mahdollisimman hyvä, aineistoon päätettiin tehdä perusteellinen sisällönkuvailu. Oululainen Haanpää-tuntija Esko Viirret oli 1990-luvun lopulla tutkinut muistivihkoja ja käsikirjoituksia ja järjestänyt ne kirjekuoriin, joissa kerrottiin vihkojen sisällöstä. Digitoidun aineiston tarkempaan sisällönkuvailuun palkattiin kirjallisuudentutkija, FT Kari Sallamaa. Hänen tehtävänsä oli tarkistaa vihkojen sisältö ja selvittää, onko kyseessä luonnos vai lopullinen julkaistu teksti, tekstin tyylilaji jne. Analysoinnissa kuvailtiin myös teosten sisältö. Työ kesti elokuusta 2017 vuoden 2018 alkupuolelle.
Aineisto on julkaistu yleisten kirjastojen Digi.kirjastot.fi-palvelussa. Tiedontallennuksesta Digi.kirjastot.fi:n kokoelmaan huolehti FM Antti Tarumaa.
Sanoma- ja aikakauslehtiartikkelien tietojen tallennus ARTO-tietokantaan
Kirjailijamuseon kokoelmissa on kymmenkunta suurta leikekirjaa, joissa on toistatuhatta lehtiartikkelia. Näiden digitointi ei ole tekijäoikeussyistä johtuen mahdollista. Jotta arvokas lehtileikekokoelma olisi kuitenkin tutkijoiden ja muiden kiinnostuneiden saatavilla, päätettiin aineisto kuvailla verkkoon. Tietojen tallennuspaikaksi valittiin kansallinen ARTO-tietokanta sen tunnettuuden ja helppokäyttöisyyden takia.
Tietojen tallennuksesta ARTO-tietokantaan vastasi FM Antti Tarumaa. Artikkelien ilmestymispäivien ja sivunumeroiden tarkistamisesta koitui varsin suuri urakka, johon saatiin apua lukuisista kirjastoista ympäri maata. Tarkistustyötä ovat tehneet myös useat Oulun kaupunginkirjaston työntekijät ja kirjastossa työskennelleet kirjastoalan harjoittelijat.
Hankkeessa ARTO-tietokantaan tallennettiin myös Kansan Arkiston, oululaisen Haanpää-tuntijan Esko Viirteen, tietokirjailija Matti Salmisen ja eri kustantamoiden arkistoissa olleiden Haanpää-artikkelien tiedot. Tiedot Haanpään eri lehdissä julkaisemista novelleista pohjautuvat Matti Salmisen Haanpää-elämänkerrassa julkaistuun luetteloon.
Valokuvien digitointi
Museon kokoelmissa on sekä Pentti Haanpään perikunnan että kirjailijan nimikkoseuran omistamia valokuvia. Janne Karjalainen digitoi syksyllä 2016 Oulun kaupunginkirjastossa museon kuvakokoelman, jonka jälkeen kuvat tallennettiin pohjoispohjalaista kulttuuria esittelevälle Kirjastovirma-sivustolle. Kuvissa olevien henkilöiden tunnistuksesta vastasivat kirjailijan veljenpoika Jussi Haanpää sekä Pentti Haanpään seuran sihteeri Seija Hankonen. Kuvat on tallennettu myös Digi.kirjastot.fi-palveluun, jotta ne löytyisivät helpommin kansallisen Finna.fi-palvelun kautta.
Äänitteiden käsittely
Museon kokoelmissa on parikymmentä C-kasettia, joihin on äänitetty 1970-1990-luvuilla Haanpäästä kertovia haastatteluja ja radio-ohjelmia. Kasetit olivat teknisesti varsin huonolaatuisia. Ne digitoitiin syksyllä 2016 Oulun kaupunginkirjastossa ja samalla parannettiin niiden äänenlaatua.
Digitoituja äänitteitä ei voida tekijänoikeuksista johtuen julkaista verkon kautta kuunneltavaksi. Ainoa poikkeus on kulttuurineuvos Tuure Holopaisen vuonna 1984 tekemät Pentti Haanpään sukulaisten ja tuttavien haastattelut. Nämä haastattelut on julkaistu Digi.kirjastot.fi-palvelussa.
Museon esineistö ja kirjat
Museon esineistöstä on tehty 1950-luvulla luettelo, joka on tarkistettu ja siirretty sähköiseen muotoon.
Kirjailijamuseon kokoelmiin kuuluu parisataa kirjaa, joista osa on kirjailijan teosten ensipainoksia sekä Haanpäästä tehtyjä tutkimuksia. Kokoelmassa on myös Pentti Haanpään omia kirjoja. Siikalatvan kirjaston KIRI-tietokantaan on on tallennettu tiedot Haanpään teosten ensipainoksista ja Haanpää-tutkimuksista. Ensipainosten kansikuvat on digitoitu ja kuvat tallennettu KIRI- ja OUTI-tietokantoihin sekä KirjaSampo-palveluun.
Haanpään alkuperäisestä kirjakokoelmasta on olemassa kortisto, josta toimittaja Sinikka Klemettilä teki luettelon vuonna 2013. Hankkeessa teosten bibliografiset tiedot on tarkistettu ja luettelo on siirretty sähköiseen muotoon.
Hankkeen rahoitus
Hankkeeseen on saatu rahoitusta monista eri lähteistä.
- Vuonna 2016 Siikalatvan kunnanhallitus myönsi kirjastolle Teuvo Nevalan kuolinpesän varoista 9 578 euroa Pentti Haanpään museon aineiston digitointiin ja kuvailuun.
- Vuonna 2016 Siikalatvan kunnan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta myönsi Pentti Haanpään seuralle 300 euroa valokuvanäyttelyä varten. Raha on käytetty kotisivujen tekemiseen.
- Vuonna 2017 Siikalatvan kunnan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta myönsi opiskelija Janne Karjalaiselle 500 euroa Pentti Haanpään museon kotisivujen suunnitteluun ja toteutukseen.
- Keväällä 2017 Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Siikalatvan kirjastolle 15 000 euroa Pentti Haanpäätä koskevien artikkelien kuvailemiseen ARTO-tietokantaan ja kirjailijamuseon kokoelmien kuvailuun KIRI-tietokantaan.
- Keväällä 2017 Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahasto myönsi Maija Sarasteelle ja Kari Sallamaalle 16 000 euroa Pentti Haanpään käsikirjoitusten ja muistivihkojen analysointiin ja verkkojulkaisemiseen.
- Keväällä 2018 Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Siikalatvan kirjastolle 8 500 euroa Pentti Haanpään teosten kirja-arvostelujen kuvailemiseksi ARTO-tietokantaan.
Hankkeen jatko
Hankkeen eri tahoilta saama rahoitus päättyy vuonna 2018. Tulevaisuudessa olisi tarpeen tehdä Haanpään muistivihkoista ja käsikirjoituksista kriittiset laitokset. Tämä työ on varsin mittava ja se vaatii syvällistä kirjallisuudentutkimuksen asiantuntemusta ja merkittävää rahoitusta.
