Pentti Haanpään museon synty
Pentti Haanpään leski Aili Haanpää lahjoitti vuonna 1956 kirjailijalle kuuluneita kalusteita ja esineitä Piippolan kotiseutumuseolle. 1980-luvulla Pentti Haanpään seura sai kirjailijan sukulaisilta runsaasti valokuvia ja muuta aineistoa. Kirjailijan tyttären Elsa Hyvärisen kuoltua vuonna 1997 seuralle lahjoitettiin Haanpään muistivihkoja, kirjoja, lehtiä ja paljon kirjailijalle kuulunutta sekalaista tavaraa. Piippolan kirjastonjohtaja Seija Hankonen huolehti aineiston lajittelusta, ja aineisto sijoitettiin kirjastoon. Vuonna 2008 kirjasto sai uudet tilat, joista Pentti Haanpään museolle voitiin osoittaa kaksi huonetta. Sinne sijoitettiin myös kotiseutumuseossa olleet Haanpään työhuoneen kalusteet.
Museon kokoelmat
Museon kokoelmissa on Haanpään muistivihkoja ja käsikirjoituksia, aikakausi- ja sanomalehtiartikkeleita Haanpäästä, Haanpään teosten eri painokset, valokuvia sekä ääni- ja videokasetteja. Museossa on Pentti Haanpään kalusteita ja esineitä, kirjoja ja lehtiä, matkamuistoja Kiinan matkalta vuodelta 1953, shakkipeli sekä monenlaisia henkilökohtaisia tavaroita. Kirjailijamuseon esineluettelo
Pentti Haanpäällä oli laaja kirjakokoelma. Suurin osa teoksista on hävinnyt tai myyty vuosien aikana. FT Kari Sallamaa kertoo Haanpään kirjastosta esseessä Pentin kirjakaappi, joka on julkaistu alunperin teoksessa Kaksisuuntaiset silmät (Pohjoinen 1996).
Museossa olevat Haanpään teosten eri painokset ja käännökset sekä Haanpäätä koskevat tutkimukset ja elämäkerrat löytyvät KIRI-kirjastojen aineistotietokannasta, niiden joukossa on mm. Matti Salmisen tuorein elämänkerta Haanpäästä (Pentti Haanpään tarina, Into 2013). Haanpään teosten kansikuvat ovat hyviä esimerkkejä 1920-1950-lukujen upeasta suomalaisesta kansikuvataiteesta. Museon kokoelmista löytyy myös Haanpään teoksiin pohjautuvia sarjakuvia ja elokuvia.
Kirjailijamuseon esittely on nähtävissä verkossa. Videolla museota esittelee Pentti Haanpään seuran sihteeri Seija Hankonen.
Pentti Haanpään seura
Kirjailijan nimikkoseura on perustettu Piippolassa 27.11.1955. Seuran tarkoitus on Pentti Haanpään elämään ja teksteihin liittyvien muistojen vaaliminen, tallentaminen ja tunnetuksi tekeminen. Seuran kotipaikka oli välillä Oulu, mutta se siirtyi takaisiin Piippolaan vuonna 1983. Seuran jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun 10 euroa Pulkkilan Osuuspankin tilille FI34 5362 0520 0238 06. Seuran puheenjohtajana toimii Erkki Kauranen p. 0400 193 576, erkki.kauranen@kaurala.net ja sihteerinä Seija Hankonen p. 050 400 8198, annikki.hankonen@gmail.com.
Korpelainen
Pentti Haanpään kesäasunto Korpelainen sijaitsee Pyhännällä Iso-Lamujärven rannalla. Kirjailija vietti mökillä kesiään kirjoittaen ja kalastellen.
Korpelainen-säätiö perustettiin vuonna 1993 ylläpitämään kirjailijan kesäasuntoa. Nykyään Korpelainen kuuluu Pyhännän kunnalle. Mökki on entisöity 1950-luvun tyyliin ja siellä on kirjailijalle kuuluneita kalusteita ja esineitä. Korpelaiseen on opastus Kajaani-Kokkola tieltä erkanevalta Pentti Haanpään tieltä. Korpelaiseen pääsee tutustumaan sopimuksen mukaan, p. 040 1912 237.
