Pentti Haanpään museon synty
Pentti Haanpään seura sai kirjailijan sukulaisilta 1980-luvulla runsaasti valokuvia ja muuta kirjailijaan liittyvää aineistoa. Tätä ennen Piippolan kotiseutumuseossa oli Pentti Haanpään huone ja kirjasto oli aktiivisesti kerännyt Haanpäätä koskevaa aineistoa.
Kirjailijan tytär Elsa Hyvärinen kuoli vuonna 1997. Seuraavana vuonna Piippolan kirjastonjohtaja Seija Hankonen ja Haanpään veljenpoika Jussi Haanpää hakivat Oulusta tyttären jäämistön. Seija Hankonen lajitteli yhdessä miehensä Tapani Hankosen kanssa aineiston. Kirjailijan tavarat sijoitettiin kunnankirjastoon. Vuonna 2008 Pentti Haanpään museo sai kirjaston uusista tiloista kaksi huonetta, joihin sijoitettiin myös Haanpään työhuoneen kalusteet.
Kirjailijamuseon esittely on nähtävissä verkossa. Videolla museota esittelee Haanpää-seuran sihteeri Seija Hankonen.
Museon kokoelmat
Museon kokoelmissa on Haanpään muistivihkoja ja käsikirjoituksia, aikakausi- ja sanomalehtiartikkeleita Haanpäästä, Haanpään teosten eri painokset, valokuvia sekä ääni- ja videokasetteja. Museon tiloissa on esillä Pentti Haanpään kalusteita ja esineitä, kirjoja ja lehtiä, matkamuistoja Kiinan matkalta vuodelta 1953, shakkipeli sekä monenlaisia henkilökohtaisia tavaroita. Kirjailijan leski Aili Haanpää lahjoitti suurimman osan esineistä ja kalusteista vuonna 1956 Piippolan kotiseutumuseolle. Museon esineluettelo
Pentti Haanpäällä oli laaja kirjakokoelma. Suurin osa teoksista on hävinnyt tai myyty vuosien aikana. FT Kari Sallamaa kertoo Haanpään kirjastosta esseessä Pentin kirjakaappi, joka on julkaistu alunperin teoksessa Kaksisuuntaiset silmät (Pohjoinen 1996).
Museossa olevat Haanpään teosten eri painokset ja käännökset sekä Haanpäätä koskevat tutkimukset ja elämäkerrat löytyvät KIRI-kirjastojen aineistotietokannasta. Tuoreimman elämänkerran Haanpäästä on kirjoittanut Matti Salminen (Pentti Haanpään tarina, Into 2013). Haanpään teosten kansikuvat ovat esimerkkejä 1920-1950-lukujen upeasta suomalaisesta kansikuvataiteesta. Museon kokoelmissa on myös Haanpään teoksiin pohjautuvia sarjakuvia ja elokuvia.
Haanpään digitoidut muistivihkot ja käsikirjoitukset on tallennettu Digi.kirjastot.fi-palveluun ja tiedot Haanpäätä koskevista lehtiartikkeleista ARTO-tietokantaan.
Pentti Haanpään seura
Kirjailijan nimikkoseura on perustettu Piippolassa 27.11.1955. Seuran tarkoitus on Pentti Haanpään elämään ja teksteihin liittyvien muistojen vaaliminen, tallentaminen ja tunnetuksi tekeminen. Seuran kotipaikka oli välillä Oulu, mutta se siirtyi takaisiin Piippolaan vuonna 1983. Seuran jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun 10 euroa Pulkkilan Osuuspankin tilille FI34 5362 0520 0238 06. Seuran puheenjohtajana toimii Erkki Kauranen p. 0400 193 576, erkki.kauranen@kaurala.net ja sihteerinä Seija Hankonen p. 050 400 8198, annikki.hankonen@gmail.com.
Korpelainen
Pentti Haanpään kesäasunto Korpelainen sijaitsee Pyhännällä Iso-Lamujärven rannalla. Kirjailija vietti mökillä kesiään kirjoittaen ja kalastellen.
Korpelainen-säätiö perustettiin vuonna 1993 ylläpitämään kirjailijan kesäasuntoa. Nykyään Korpelainen kuuluu Pyhännän kunnalle. Mökki on entisöity 1950-luvun tyyliin ja siellä on kirjailijalle kuuluneita kalusteita ja esineitä. Korpelaiseen on opastus Kajaani-Kokkola tieltä erkanevalta Pentti Haanpään tieltä. Korpelaiseen pääsee tutustumaan sopimuksen mukaan, p. 040 1912 237.
